Revision [644]
This is an old revision of Azanur205 made by AdminDare on 2023-09-15 21:39:52.
Azanur S02E05: Raadonsyöjät
<-- Azanur S02E04: Kaksipäinen käärme - Azanur S02E06 -->
Vartiossa, 15. matkapäivä, 18. kesäkautta
Muun ryhmän lähtiessä tutkimaan luolaa Madawan, Takku ja vuohet jäävät ulos vartioon. Madawan suorittaa varustehuoltoa ja rakentaa parempaa majapaikkaa.
Päivä on puolipilvinen, ja välillä tulee kevyitä sadekuuroja. Kun ne ovat ohi ja pilvet väistyvät, Madawan huomaa korkealla lentävän hahmon. Curaigin kaukoputkea lainaamalla hän erottaa siitä piirteitä: se on kuin suuri, lentävä, vaalea rausku. Se vaikuttaa tosi isolta, tosin sen korkeutta ja siksi mittasuhteita on mahdoton arvioida. Varmuuden vuoksi Madawan valmistaa muutaman terävän keihään. Kun Takku tulee keräilykierrrrokselta, Madawan osoittaa ilmiön hänelle. Takku näyttää olevan innostunut sen näkemisestä, vähän samaan tapaan kuin voisi innostua mistä tahansa muusta hienosta taivaan ilmiöstä. Jotunkielessä on sille sana, joka on tyypillisen vaikea.
Kun luolaa tutkinut ryhmä illalla palaa leiriin, todetaan että ylänköä olisi hyvä käydä tutkimassa. Päätetään rakentaa vuohille pariksi päiväksi aitaus; Takku ei mahdu luolaan, mutta hänelle sopii jäädä vartioimaan leirialuetta. Madawan pystyttää tolpat ja tekee köyttä, jota vuohet eivät ainakaan heti halua syödä.
Ylängölle; 16. matkapäivä, 19. kesäkautta
Aamusta pakataan varusteet, ja kivutaan köyttä rinteessä olevalle luolalle. Sinne jätetään särkyvimmät ja arvokkaimmat tavarat. Sitten nelikko puskee luolan läpi ylöspäin. Kahden ja puolen tunnin jälkeen he saavuttavat ylädoliinin, joka on avoin taivaalle. Seuraavat kolme tuntia seinään pultataan köysistöä, jotta kääpiöt selviäisivät ulos saakka. Curaig penkoo lähikäytäviä, muttei löydä mitään uutta; Kivilcim tutkii kuilun pohjan kivikkoa, ja löytää sieltä eläinten luita, sekä kattilankannen kokoisen palan kitiinipanssaria.
Keskipäivän aikoihin ryhmä saa viimein köyden vietyä doliinia ylös, ja nousee kuilusta ylängölle. Siellä on painauma, jonka pohja on rotkoista lapiazitasankoa. Muutaman sadan metrin päässä alkaa metsä. Ryhmä on ylängön luoteiskulmassa; pohjoisessa ja lännessä kohoavat jyrkät reunusrinteet. Lintuja on valtavasti, ja metsän rajassa liikkuu lihavan näköisiä kuusijalkaisia kalliokauriita. Ryhmä lähtee etenemään myötäpäivään reunusrinteitä pitkkin, ja nousee useita kymmeniä metrejä tasolle, josta heillä on hyvä näkyvyys koko laaksoon. Se on tosiaan vuorten reunustama, ehkä 20 kilometriä päästä päähän, ja suurelta osalta metsittynyt. Keskellä näkyy järvi, josta (tällä hetkellä kuiva) virtausuoma johtaa doliinille.
Kaukoputken avulla laakson koilliskulman vuorilla näkyy jotain omituista. Se on sarvien tai siipien muotoinen rakennelma, joka kohoaa vuorten korkeimmasta huipusta. Yksityiskohtia on näin kaukaa mahdoton erottaa, mutta sen muoto näyttää selvästi rakennetulta, ei luonnon muovaamalta. Ryhmä päättää suunnata sitä kohti.
Aluksi matka taittuu kuivaa joenuomaa pitkin. Kulku pohjalla on nopeaa, mutta hyvin kuumaa, ja parin tunnin jälkeen ryhmä nousee uomasta eteläpuolen metsään pitämään taukoa ja viilentymään. Täällä Linnut havaitaan todella kirkkaan värisiksi, ja niiden sulkia kerätään. Päätellen lylleröiden ja kalliokauriiden rohkeudesta täällä ei tosiaan ole mitään, mikä niitä saalistaisi, tosin avointa taivasta vältetään isojen kallokotkien pelossa.
Iltapäivällä kiivetään kivikkoa muutamia metrejä, ja päästään kallioiselle aukiolle, jonka keskellä on ehkä kilometrin pituinen järvi. Järven rannat ovat pystysuoraa jyrkännettä, viitisen metriä korkeat. Jyrkänteen kiveen on parissa kohtaa hakattu selväst keinotekoisia askelmia, kuin tikkaita, mutta lähemmällä tarkastelulla ne osoittautuvat vanhoiksi, sammaloituneiksi ja kuluneiksi.
Nyt etäisyys aiemmin nähtyyn rakennelmaan on enää kymmenisen kilometriä, ja kaukoputken avulla siitä erottaa selviä piirteitä. Vuoren huipusta tosiaan kohoaa kaksi kivestä tehtyä siipeä -- mutta ne eivät ole kiinteitä, vaan kuin siipien luurankoja. Kivisten luiden välissä on lasia tai kristallia, jossa auringon valo kimaltaa. Jälki on hyvin taitavaa; kääpiöt eivät ole ihan mitään tällaista koskaan nähneet, ja Aileankin miettii hetken, miten tuollainen oikeastaan tehtäisiin. Ryhmä lähtee taivaltamaan koilliseen, rakennelmaa kohti.
Reitillä sinne vastaan tulee metsää, ja metsässä Madawan tuntee pistävän, mädäntyneen löyhkän. Metsä on paljon aiempia tyhjempi, aivan kuin kalliokauriit eivät uskaltaisi oleilla täällä. Ryhmä päättää kääntyä tutkimaan löyhkää, ja pian löytää sen alkuperän.
Pelinjohtajan kommentteja
Kuvaus aloitettu
<-- Azanur S02E04: Kaksipäinen käärme - Azanur S02E06 -->
CategoryPelit
