Revision [367]
This is an old revision of Azanur06 made by AdminDare on 2021-02-07 09:56:37.
Azanur 6: Diplomaatit
<-- 05: Toublesjan kaupunki - 07: -->
Tavernassa
Vaikka ulkona on vasta iltapäivä, kääpiöiden sisäinen kello on puolenyön paikkeilla, ja he käyvät nukkumaan. Tavernan huone on onneksi pimeä, vaikkakin varsin lämmin. Parin tunnin unien jälkeen he kuitenkin heräävät outoon meluun - valtava lauma bocsia juoksee jossakin. Ultak pyytää lupaa lähteä myös juoksemaan, ja hänelle tottakai se myönnetään. Kääpiöt lähtevät katsomaan, ja pääsevät seuraamaan, kuinka satoja bocsia juoksee kaupungin muurin sisäpuolella olevaa tietä. Tämä on kuusi kilometriä pitkä kaari joka kiertää kaupungin reunaa joen itäpuolella, ja merkittävä osa kaupungin bocsista näyttää olevan liikkeellä. Ilmeisesti tämä tapahtuu joka ilta.
Kääpiöt seuraavat meininkiä hetken. Juoksemiseen näyttää kuuluvan sosiaalinen elementti, mutta kilpailusta tai rituaalista ei näytä olevan kyse. Teltoista saa juotavaa ja syötävää. Kentauria pienemmillä olennoilla ei ole mitään toivoa mennä mukaan touhuun, joten kääpiöt palaavat joen yli majapaikkaansa ja käyvät nukkumaan. Ultak palaa pari tuntia myöhemmin.
Kääpiöt heräävät täysin levänneinä aamuyöstä. Taverna on hiljainen ja lämpötilakin on laskenut siedettäväksi. Seurue tajuaa myös olevansa melkoisen ryvettynyt parin päivän takaisesta painista mutapellossa. Olisi tarpeen käydä jossain peseytymässä. Yöllä joen ranta näyttää sen verran jyrkältä, ainakin tässä osassa kaupunkia, että se ei miellytä. Pari tuntia käytetään syömällä leirimuonaa ja suunnittelemalla päivän ohjelmaa. Pohditaan, mitä kukin tahtoo kaupungissa tehdä.
Tutkimaan
Kun aurinko viimein nousee ja kaupunki alkaa herätä, kääpiöt lähtevät tutkimaan ympäristöään. Heillä on Ultakin piirtämä summittainen kartta siitä, mitä missäkin on, tosin kaikkea he eivät ymmärrä. Ensimmäinen kohde on lähellä oleva kukkula. Joen länsipuoli on selvästi parempaa aluetta: kadut ovat hyvin hoidettuja ja orjakaulapannoissa olevat jotut siivoavat niitä. Pensasaitojen takana on paikallisittain hienoja kartanoita (tosin näiden kaikkien seinät ovat kankaita, vaikka katot ovatkin savitiiltä), ja ne lennättävät värikkäitä leijoja. Ultak osaa kertoa, että leijat ovat viestintäväline, jotka näkyvät kymmenen kilometrin päähän. Sisäpuolelta katsoen kaupunkia ympäröivä matala muuri on ramppi, jonka jokaisesta kohdasta pääsee ylös muurin päälle. Sen reunaa kiertää keihäällä aseistettuja sotilaita.
Läheinen kukkula paljastuu palatsialueeksi, jossa asuu kaupungin kuningas. Kukkulalle ei ole asiaa ilman kutsua. Telttarakennusten lisäksi siellä on aivan oikeita kivirakennelmia, jotka tajutaan viljasiiloiksi. Kuningas omistaa jos ei aivan kaikkea kaupungin viljaa, niin ainakin leijonanosan siitä. Palatsin ympärillä on korkeimpien ylimysten taloja; näistä yhdessä asuu Tazdayt, jonka kanssa tehtiin sopimus viljakaupoista eilen.
Ultak osaa kertoa, että palatsin takana joen vieressä on kylpylä. Kääpiöt suuntaavat sinne. Kylpylä osoittautuu paikallisittain oikein hienoksi kiviseksi rakennukseksi (jolla tosin ei ole seiniä), ja parilla hopearahalla koko seurue pääsee kylpemään. Tarjolla on yhteisaltaita ja yksityisaltaita, ja kääpiöt herättävät niin paljon huomiota, että he katsovat parhaaksi ottaa verhoilla rajatun yksityisalueen. Gunnleifia ajatus yhteisestä kylpemisestä ahdistaa, mutta asia saadaan kommunikoitua kylpylälle, joka järjestää hänelle mahdollisuuden peseytyä itse. Kylpylän yhteydessä toimii myös pesulapalvelu, joten kääpiöiden mutaiset vaatteetkin saadaan puhtaaksi. Skalti öljyää kaikkien metallipanssarit ja aseet.
Kylpylä on lopulta varsin miellyttävä kokemus. Peseytymisen lisäksi tarjolla on erilaisia hajusteita, joita Sadrak ostaa suuren pullollisen (pieniä kun ei oikein ole tarjolla). Tämän jälkeen ryhmä ottaa lautan joen yli ja suuntaa torille, jossa markkinateltat on taas avattu. Myynnissä olevien käyttöesineiden laatu on huono, mutta jotkut koriste-esineet ovat ihan kelvollisia. Kankaiden käsittelyssä bocsat ovat todella taitavia, ja Esme ostaa itselleen paljon huiveja sekä kankaita. Kirjoja ei täältä löydy. Torin keskellä oleva ziggurat pitää jonkinlaista aamupäivän rukoushetkeä, ja Sadrak tarkkailee sitä. Zigguratin huipulla pappi mylvii ja kymmenet rukoilemaan kerääntynyttä bocsaa seuraavat rituaalia. Menoja sivusta seuraamalla Sadrak tulee siihen tulokseen, että bocsien tärkein jumala on kahdesta auringosta suurempi, ja muut seitsemän jumalaa vastaavat pienempää aurinkoa sekä kuutta kuuta.
Gunnleif ostaa kaikkia kuviteltavissa olevia kasvinsiemeniä, Skalti laskee sotilaita ja arvioi näiden aseita. Veikkaus on, että tarvittaessa Toublesja olisi kykenevä saamaan kentälle varsin suuren sotajoukon, vaikka näiden varustus ei olisikaan kummoista. Esme haluaisi ostaa bocsien musiikki-instrumentteja, mutta ne ovat valtavan suuria ja hankalia kuljettaa mukaan täältä. Ultakille ostetaan parempi päähine.
Torin pohjoislaidalla käydään vielä vilkaisemassa siellä olevaa laivaa, joka edelleenkään ei näytä bocsien kulkuvälineeltä. Sisällä havaitaan liikettä, ja huutelemalla kiinnitetään laivassaolijan huomio. Peräkannen tiloista astuu kaiteelle omituinen olento, kahdella jalalla kulkeva liskokansalainen, joka muistuttaa hylätyllä linnakkeella olleita liikkuvia patsaita ja siellä näkyneitä veistoksia.
Lohikäärmeolento on ehkä kaksi metriä pitkä ja pukeutunut vihreisiin kaapuihin. Se kysyy melodisella bocsakielellä, mitä kääpiöt oikein tahtovat. Kääpiöt ilmaisevat kiinnostuksensa laivaan ja kysyvät, onko se kauppalaiva; näin on. Se on täällä ostamassa viljaa ja myymässä ylellisyystarvikkeita. Lohikäärmeolento ei ole laivan kapteeni vaan pelkästään vahtiin jätetty miehistön jäsen; kapteeni on maissa kaupungissa asuvien muiden lohikäärmekansalaisten (bocsakielellä sana on "trak") luona. Ultak tietää näiden asuvan kaupungissa, ja osaa kertoa, missä näiden asuinpaikka on. Kääpiöt päättävät lähteä sinne. Samalla Gunnleif tekee tarkkoja eläintieteellisiä havaintoja lohikäärmeolennosta: kaksi jalkaa, kaksi kättä, häntä, samanlainen kehon rakennusmalli kuin muillakin liskomaisilla ja paljaskalloisilla otuksilla, joita täällä on nähty. Ryhmä ottaa lautan joen ylitse ja kävelee heille annettuun sijaintiin. Sieltä löytyy pensasaitojen reunustama hyvinhoidettu piha, jossa pari bocsapuutarhuria on töissä. Pihalla on bocsatyylinen telttatalo, mutta jotenkin estetiikka on hieman erilainen kuin muualla kaupungissa. Esme tervehtii puutarhuria ja esittelee kääpiöryhmän diplomaatteina etelän vuoriston valtakunnasta. Puutarhuri pyytää kääpiöt telttarakennukseen odottamaan hetkeksi; täältä löytyy kalusteita, jotka ovat selvästi myös muille kuin bocsille suunnattuja - aivan oikeita tuoleja, vaikka ne ovatkin liian suuria kääpiöille ja tarkoitettu olennoille, joilla on häntä. Kääpiöille tuodaan myös kannullinen vettä ja hedelmäviiniä.
Teltasta näkyy, että pihan joenpuoleisella laidalla on aivan oikea kivitalo, ei samalla tavoin valtava kuin bocsaylimysten kartanot, mutta varmaan kelvollisen asuinrakennuksen kokoinen, ja hyvin taitavasti rakennettu. Rakennustekniikka on Ondulfin silmään samantyylistä kuin rauniolinnakkeessa, joka löytyi Ugog Nalimin läheltä. Pian rakennuksesta tuleekin ulos kaksi ruskeisiin kaapuihin pukeutunutta lohikäärmeolentoa. Läheltä katsoen nämä tuovat selvästi mieleen vanhan maailman lohikäärmeet, paitsi että nämä ovat huomattavasti pienempiä eikä näillä ole siipiä. On vaikea välttää hienoisia kylmiä väreitä näistä olennoista: jumalten sodassa vanhassa maailmassa lohikäärmeet kuitenkin surmasivat kääpiöiden jumalan.
Kuitenkin nämä kaksi saapuvaa olentoa vaikuttavat ystävällisiltä. He kumartavat kääpiöille saapuessaan, ja puhuvat bocsakielellä. He esittäytyvät olevansa Belamma ja Liehbesu, diplomaatteja Makasisin valtakunnasta, ja tapaavansa mielellään uusia lähettiläitä aiemmin tuntemattomista valtakunnista. Lahjoja vaihdetaan: kääpiöt antavat pienen hopeisen korun koristeellisessa rasiassa, trakit taas paperisessa kuoressa olevan luisella jalustalla seisovan monivärisen kristallin. Kommunikointi on vähän hidasta: vaikka trakit osaavat selvästi bocsakieltä hyvin, heillä on taipumus puhua korulausein, joita on hieman vaikea ymmärtää.
Puolen tunnin keskustelussa Belamma ja Liehbesu sanovat, että heillä on juuri tällä hetkellä paljon muuta joka vaatii heidän huomiotaan, mutta he ottaisivat mielellään kääpiöt vastaan illallisella aurinkojen laskiessa. Kutsu hyväksytään. Kääpiöiden kellon mukaan tähän on vielä kymmenisen tuntia. Heidän poistuessaan bocsahovimestari tiedustelee hienovaraisesti heidän ruokavaliotaan: syödäänkö lihaa, kasviksia, luita, juodaanko viiniä? Nähtävästi trakeilla on kokemusta hyvin erilaisten olentojen kanssa neuvottelemisesta, ja he pyrkivät etukäteen varautumaan sudenkuoppiin.
Kääpiöt ovat tässä vaiheessa olleet hereillä jo pitkään, joten he päättävät ottaa muutaman tunnin torkut jaksaakseen iltaan saakka. He palaavat tavernalle.
Teknologiaa ja tiedettä
Torkkujen päättyessä iltapäivä on juuri alkanut. Pienen aterian jälkeen ryhmä lähtee taas liikkeelle. Majatalon lähellä joessa näkyvät vanhan sillan rauniot, ja Ondulf panee merkille, että ainakin jotain jälleenrakennuksen merkkejä on ollut havaittavissa. Hän käy tutkimassa tätä lähemmin. Ultak tietää kertoa, että vanha kivisilta romahti joitakin vuosia sitten, ilmeisesti koska asukkaat kävivät aina viemässä siitä kiviä omiin rakennusprojekteihinsa, eikä sitä ole saatu vielä kunnostettua. Ondulfin arvioiden mukaan silta on ollut huonosti rakennettu, ja hän alkaa piirtää parempaa versiota siitä. Hän arvelee, että kahdellakymmenellä kääpiörakentajalla hän saisi lyhyessä ajassa rakennettua hyvän sillan joen ylitse vanhoja perustuksia käyttäen, kunhan sopivaa materiaalia olisi käytettävissä.
Ondulfin puuhat kiinnittävät lähistöllä olevan bocsan huomion. Käy ilmi, että bocsa on ollut yksi sillan korjauksessa mukana olleista; korjaustyö on jäänyt kesken, koska siihen ei ole oikein ollut rahaa. Tämä ei yllätä: bocsien kivirakennustaito on huonoa ja tonnin painoiset kentaurit ovat vähän hankalia rakentajia. Ondulfin piirroksia vilkaissut bocsa sanoo, että hän voisi esitellä tämän uuden sillanrakennuksen vastaavalle rakennusmestarille jos häntä kiinnostaisi. Tämä löytyy illalla juoksemasta kaupungin muurin vierustaa. Ondulf sanoo tulevansa paikalle; hän voinee lähteä diplomaatti-illalliselta vähän ennen muita tavatakseen rakennusmestarin.
Esme huomaa, että samalla kun Ondulf katselee sillan perustuksia, muutama lautturibocsa mulkoilee kääpiöitä pahasti. Lautturit eivät luultavasti halua, että silta korjataan, koska he uskovat sen tuhoavan heidän elantonsa. Toisaalta, jos kääpiöt oikeasti rakentavat sillan, sitä ei muutama kiukustunut lautturi saa tuhottua.
Kun siltaa on katseltu, ylitetään joki jälleen. Sadrak on arvellut, että papisto voisi olla tutustumisen arvoinen, ja kun zigguratilta on kävelemässä poispäin yksi papinkaapuun pukeutunut hahmo, tätä puhutellaan. Kääpiöt ilmaisevat kiinnostuksensa kirjoihin ja jumaluusoppiin, ja pappi kehottaa heitä tulemaan mukaansa. Melko lähellä toria löytyy hyvin hoidettu telttarakennusten alue, joka ilmeisesti on papiston varsinainen asuinalue. Siellä kääpiöt ohjataan vanhan ja huonosti liikkuvan Talalit-nimisen bocsan juttusille. Talalit on papiston kirjastonhoitaja, mutta Toublesjan kirjasto ei ole kovin vaikuttava: pari hyllyä viuhkakääröjä vain.
Talalitin kanssa jutellaan pari tuntia. Papisto on tosiaan tieteen ja tiedon vaalija bocsayhteiskunnassa, ja he osaavat lukea ja kirjoittaa, ja opettavat ylimysten kirjureille nämä taidot. Muutamalla hopealla Talalit suostuu luopumaan eräästä kirjoitustaidon opettelun perusteoksesta. Kirjoitettu kieli bocsilla on eri kuin puhuttu kieli. Talalitin kanssa keskustelu opettaa kääpiöille paljon bocsista, näiden yhteiskunnasta ja uskonnosta. Tältä ostetaan myös viuhka, jossa on paikallinen kalenteri; nyt kääpiöillä on tiedossaan uuden maailman vuoden pituus. Nyt on 30. päivä varhaiskylvöä, vuosi 7 kuningas Seghada hallintokautta (tai 1808 bocsien vanhan kuningaskunnan perustamisesta). Papisto osaa myös kertoa, että lännessä sijaitsevaa Bout-niminen kaupunki on myös Toublesjan kuninkaan alamainen, ja että itäinen Adteizoug sekä pohjoisen trakit seuraavat täkäläisten halveksimaa uskontoa, jossa palvotaan jotakin ikuista kuningatarta.
Keskutelu Talalitin kanssa on hyvin hyödyllistä; ainoastaan Gunnleifin kaipaama tieto eläin- ja kasvikunnasta jää puuttumaan. Pappien alueelta ryhmä suuntaa tavernaan kampaamaan partansa ja pukeutumaan parhaimpiinsa. Ostettuja pähkinäntuoksuisia hajuvesiä käytetään, hienoimmat korut puetaan ylle, ja sitten seurue lähtee illalliselle lohikäärmeolentojen luo.
Pelinjohtajan kommentteja
kuvaus aloitettu
<-- 05: Toublesjan kaupunki - 07: -->
CategoryPelit
