Kääpiöt ovat yksi laji, mutta useita kulttuureja.
Fysiologia ja psykologia
- Elinaika. Kääpiöt elävät noin 400-vuotiaiksi. Aikuisuuden he saavuttavat 25-vuotiaina, mutta he ovat huonoja lisääntymään. Sukukypsyys saavutetaan ehkä 50-vuotiaana, ja menetetään satavuotiaana; tämän jälkeen kuitenkin kääpiöt elävät vielä pitkään ja terveinä. Sukupolven katsotaan olevan noin 50 vuotta.
- Koko. Kääpiöt ovat tyypillisesti noin 120-140 -senttisiä. He kuitenkin ovat pelkkää lihasta, ja painavat 50-80 kilogrammaa. Heidän luunsa ovat raskaita ja vahvoja.
- Lämpösieto. Kääpiöt ovat viileiden alueiden asukkaita, ja kokevat olonsa tukalaksi lämpmässä. +20 alkaa olla kääpiölle epämukava lämpö, ja +25:n ylittävä lämpötila on jo vaarallinen. Vastaavasti kääpiöt selviävät melkeinpä ilman vaatteita -5 asteeseen saakka.
- Aistit. Kääpiöillä on erittäin hyvä näköaisti, joskaan se ei yllä infrapunataajuuksiin. Kuitenkin heidän hämäränäkönsä on huomattavan kehittynyt, ja pienessäkin valossa he pystyvät toimimaan. Mikä vielä tärkeämpää, heillä on erittäin hyvä näköaistista riippumaton tasapainoaisti ja kehoaisti. Lisäksi heidän suunnantajunsa on kehittynyt.
- Kognitiiviset kyvyt. Kääpiöiden aivokapasiteetti painottaa kolmiulotteista hahmottamista, niin pienessä kuin suuressakin. Paitsi kehittynyt tilan taju, heillä on myös merkittävä visualisaatiotaito. Kääpiöt ovat tyypillisesti taitavia kuvanveistäjiä, ja useimpien matemaattiset lahjat ovat edistyneet. Vastapainona kääpiöt eivät ole sosiaalisesti kovin lahjakkaita: heidän kykynsä lukea mikroilmeitä ja tulkita toisten tunteita on matala. Lisäksi heidän oma tunne-elämänsä on voimakas, mutta hieman kulttuurista riippuen se saattaa olla tukahdutettu.
- Sukupuolet. Sukupuolinen dimorfismi on varsin vähäistä, mutta monissa kulttuureissa sitä pyritään korostamaan pukeutumisella ja henkilökohtaisella ehostuksella.
Kulttuurit
Kääpiöillä on ollut useita valtakuntia. Kulttuurillisesti nämä valtakunnat voidaan jakaa neljään päätyyppiin:
HUOM! Yksittäisiä kulttuurisivuja ei kannata lukea kovin tarkasti kuin sen kulttuurin osalta, johon kuuluvaa hahmoa aikoo pelata.
- Vuorikääpiöt: Vaurain ja laajimmalle levinnyt kulttuuri. Tolkienistinen: kvasifeodaalisia kuningaskuntia muodostava kulttuuri, joka arvostaa pidättyväisyyttä, traditioita ja vastuullisuutta. Lähteenä tämän kulttuurin edustajana voisi olla Gimll Gloinin poika Sormusten herra -kirjoista; elokuvaversio Gimlistä olisi vuorikääpiöiden mielestä huonosti käyttäytyvä moukka.
- Tasankokääpiöt: Seuraavaksi varakkain kulttuuri. Muodostaa plutokraattisia kaupunkivaltioita, käyttäytymiseltään riehakas ja energinen, urheutta ja mahtailevuutta arvostava, värikkäästi pukeutuva. Lähteenä tälle kulttuurille voisi olla Warhammer FRP:n punkkarikääpiöt.
- Diasporakääpiöt: Aiemmin rannikoilla asunut merenkävijäkulttuuri, jonka valtakunnat kuitenkin tuhoutuivat ja jotka elävät diasporassa muiden kääpiöyhteisöjen tai jopa muiden lajien joukossa. "Kääpiömaailman juutalaiset" - hieman omaleimainen, matriarkaalinen ja hengellinen kulttuuri, joka salaa syvimmän olemuksensa muilta, mutta stereotyyppisesti sanavalmiita, älykkäitä, itsenäisiä ja vähän luihuja; myös varsin ennakkoluulottomia.
- Kukkulakääpiöt - Karuista oloista lähtöisin olevia yhteisöjä, hallintomuotoina totalitarismia lähesteleviä byrokraattisia valtakuntia. "Kääpiöiden Itä-Saksa" - aikaansaava mutta harvojen muiden arvostama, käyttää paljon alkoholia ja stereotyyppisesti kärsii mielenterveyden häiriöistä. Lähtteenä kulttuurille on Dwarf Fortress -videopelin dysfunktionaaliset mutta uppiniskaiset kääpiöyhteisöt.
Uskonto
Kääpiöillä on hieman erilaisia näkemyksiä uskontoon, mutta yleinen linja on, että kaikki uskonnot ovat seuranneet tiettyä kääpiöiden jumalaa. Tätä jumalaa kutsutaan useilla eri nimillä, ja eri kulttuurit korostavat eri piirteitä. Jumalan olemassaolo oli kuitenkin kiistaton tosiseikka: kuten muutkin jumalat, tämä antoi seuraajilleen voimia ja siunasi kansojaan.
Kääpiöiden jumalan kuolema on myös kiistaton tosiseikka: hänen taivaaseen asti kohoava vuorensa murskautui ja hänen nähtiin putoavan maahan: lohikäärmeet polttivat hänen ruumiinsa. Muutamia palasia siitä kerättiin talteen, ja näissä pyhäinjäänteissä on jäljellä hieman jumalan voimaa. Suhtautuminen näihin on ristiriitainen. Uskonto on tällä hetkellä vähän arka paikka monille, ja useimmille vanhan kääpiöiden jumalan palvonta on nykyään enemmän esi-isien muistamisen kaltaista rituaalia kuin aktiivista palvontaa.
Teknologia
Kääpiöt ovat aina uskoneet käden taitoihin enemmän kuin magiaan. Tuloksena heillä on hyvin edistynyttä tiedettä ja teknologiaa. Heillä ei kuitenkaan ole teollisuutta. Tämä tarkoittaa, että vaikka heillä osaaminen riittää musketteihin, tykkeihin ja vastaaviin, he eivät osaa massatuottaa tällaisia - eivätkä oikeastaan haluaisikaan. Jokainen kääpiösepän takoma ase on ainutkertainen mestariteos, ja sellaisena paljon parempi kuin mikään, mikä tulisi joltakin kuvitteelliselta liukuhihnalta.
Kääpiöt elävät renessanssiajan tenologiaa (GURPS-termeisssä TL 4), mutta jonkin verran heillä on käytössä myös myöhempää teknologiaa. Tarkkoja rajoja on vaikea määrittää, mutta tosiaan teollisuuden puute rajoittaa teknologiaa melkoisesti. Henkilökohtaisessa aseistuksessa kirveet, miekat, varsijouset ja musketit ovat tärkeitä. Panssarit ovat ohutta levyä tai rengasketjua. Lääketiede, rakentaminen ja voimansiirto ovat lähes ylivertaisen edistyneitä. Kääpiöt ovat hyviä etenkin talon kokoisten tai suurempien teknologioiden kanssa, miniatyrisaatio heiltä ei suju alkuunkaan niin jouhevasti.
Kielet
Kääpiöillä on useita puhuttuja ja kirjoitettuja kieliä. Jonkinlaisena yhdistävänä kielenä on vanha kieli, khuzdul, mutta se ei ole elävä kieli vaan enemmän kirkkolatinan kaltainen jäänne menneistä ajoista. Monet merkittävät seremoniat puhutaan khuzduliksi ja kääpiöt oppivat sitä pienenä, mutta arjessa sitä ei käytetä. Kääpiöiden kulttuureilla on omat kielensä, ja näillä on lukuisia murteita. Diasporakääpiöiden kieli on lähimpänä khuzdulia.
Skea - vuorikääpiöiden yleiskieli. Analogia: skandinaavikielet.
Zalid - diasporakääpiöiden tavallisin kieli. Juuret khuzdulissa, mutta paljon lainasanoja monien muiden kultturien ja rotujen kielistä.
Iethyd - tasankokääpiöiden yleinen kieli. Sointuva ja melodinen. Analogia: kymri tai jokin muu kelttikieli.
Distsiplina - kukkulakääpiöiden standardoitu kieli. Kuulostaa slaavikieleltä.
Kauppakieli - kauppapidgin Vanhasta maailmasta, melkein kaikkien kansojen käyttämä sekakieli.
Skea on linnakkeen tavallisimmin puhuttu kieli, mutta se ei ole kääpiöiden yleiskieli sen enempää kuin vaikkapa ranska Euroopan yleiskieli. Enemmänkin yleiskielenä solkataan kauppakieltä, jota melkein kaikki osaavat edes vähän.
CategoryTausta - CategoryKansat
