Gunnleif Geirlaugsbur Kivitaulun klaanista


Nimi: Gunnleif Geirlaugsbur
Kulttuuri: Vuorikääpiö
Klaani: Kivitaulun klaani (lähimmät sukulaiset: vanhemmat Geirlaug ja Stygg, entinen puoliso Alfarinn, lapsi Eivindr Alfarinsbur)
Sukupuoli: "Se on yksityisasia" (nainen, mutta tämä ei erotu ulospäin mitenkään, eikä ole asia mistä hän on halukas keskustelemaan)
Ammatti aiemmassa elämässä: kasveihin erikoistunut luonnontieteilijä
Ikä: keski-ikäinen

PERUSKYVYT

Voima 4
Ketteryys 7
Kestävyys 5
Älykkyys 2
Havainnointi 3
Tahdonvoima 1
Karisma 6

TAIDOT

Tärkein osaaminen: kasvitiede, tieteellinen kirjoittaminen, runous/kaunokirjallisuus

Hyvä osaaminen: lääkintä, kemia, puutarhanhoito

Harrastusosaaminen: muut luonnontieteet (matematiikka, fysiikka, geologia), kartografia, ruuanlaitto, kuvanveisto, lähitaistelu (nuija)

MUUT SEIKAT

Ulkonäkö: Kuten vuorikääpiöille on tyypillistä, Gunnleifin sukupuolta ei voi ulkonäön perusteella päätellä. Hän on kulttuurinsa edustajaksi keskimittainen ja keskipainoinen, ja eniten erottuva piirre hänessä ovat pitkät, hyvin vaaleat hiukset ja parta. Ne saavat hänet ensivaikutelmalta näyttämään vanhemmalta kuin hän on - väri ei ole harmaantumisen tulos, vaan luonnollisen platinanvaalea. Hiukset ja parta on letitetty huolellisesti, asialliseen ja keikailemattomaan tyyliin. Hänen vaatetuksensa on yksinkertaista ja korutonta, kotioloissa yleensä pitkä kaapu, ulkosalla liikuttaessa polvimittainen tunika ja housut, lähinnä ruskean ja harmaan sävyjä. Jos tiedossa on taistelu, hän pukee ylleen rengaspanssarin ja tarttuu tylppään lyömäaseeseen, mieluiten rautanuijaan.

Gunnleifin arvokkain omaisuus on omin käsin valmistettu kirja, joka pitää sisällään klaanin ikiaikaiset opit (teksti on vaikealukuista kenellekään klaanin ulkopuolelta, koska se on muinaista versiota heidän murteestaan). Lisäksi hän kantaa mukanaan pientä kokoelmaa tarkoin säilytettyjä yrttivalmisteita vanhasta maailmasta, joissa oletettavasti on vielä hieman tehoa jäljellä.

2-5 abstraktia asiaa, jotka ovat hahmolle tosi tärkeitä: viisaus/tieto, perinteet, hyvämaineisuus (ei siis maine ja kunnia, vaan se, että muut pitävät kunniallisena kansalaisena)

TAUSTA

Kivitaulun klaani

Muinaisina aikoina, kun jumala oli juuri luonut kääpiöiden kansan, hän lahjoitti heille suurimman lahjansa: kirjoitustaidon, jolla hänen viisautensa säilyisi ikuisesti. Tämän lahjan symboli, kivitaulu, annettiin joukolle jumalan valittuja. He olivat Kivitaulun klaanin esivanhemmat. Tästä perimätiedosta juontuen huomattava osa klaanin kääpiöistä on omistanut elämänsä oppineisuudelle, oli se sitten uskonnollista tai vaikkapa puhtaan loogista. Sekä terävää älyä että syvää viisautta arvostetaan, jälkimmäistä kuitenkin hieman enemmän.

Klaanin perusarvot ovat vuorikääpiöille tyypillisiä: Kivitaulun kääpiöt ovat traditionaalisia, sukua arvostavia ja hillittyjä. Avoimia tunteenilmauksia heidän keskuudessaan ei näe. Syvimmät tunnot ilmaistaan mieluiten taidokkaasti kirjoitettujen runojen muodossa. Myös kuvanveisto ja käsityöt ovat suosittuja ajanvietteitä. Musiikkia ei arvosteta yhtä korkealle kuin puhtaasti kirjallisia tuotoksia, se kun menee jo helposti liian selkeän tunteilun puolelle.

Kivitaulun klaanissa sukupuolia ei erotella millään tavalla. He ovat jopa niin neutraaleja, että nimissä ei käytetä -tytär tai -poika-päätteitä, kuten monien muiden klaanien perinteissä, vaan neutraalia lasta tarkoittavaa versiota. Myös sukulaisuussanasto on neutraalia - vanhempia kutsutaan vain "vanhemmiksi" tai etunimeltä ja niin edelleen. Toisen kääpiön sukupuolen avoin arvuuttelu olisi kammottavan moukkamaista, ja sellaista ei kukaan klaanilainen tekisi. Yleisesti ottaen kaikki seksuaalisuuteen liittyvä kuuluu klaanin syvimpiin tabuihin. Lapset hankitaan järjestettyjen liittojen kautta - tällainen liitto on velvollisuus ja sopimusasia, jonka tarkoitus on nimenomaan suvun jatkuminen. Sopimuskuvioihin liittyy tietenkin myös neuvottelu siitä, kumman vanhemman sukuun jälkikasvu kuuluu (tästä ei ole mitään ennakko-oletusta). Lasten kasvatus ei ole vanhempien, vaan koko suvun tehtävä. Jotkut lapsen saamiseksi liitetyt parit päätyvät myös avioliittoon ja elämänkumppaneiksi, mutta eivät kaikki.

Gunnleif Geirlaugsbur

Kuten suurin osa Kivitaulun klaanista, Gunnleif syntyi klaanin kotikaupungissa, vuorten syvyyksissä, kahden suvun välisen sopimuksen seurauksena. Kahdesta vanhemmastaan hänet annettiin Geirlaugin sukuun. Tähän nimenomaiseen sukuhaaraan kuului paljon pappeja ja mystikkoja, ja Gunnleifkin aloitti opintonsa teologiasta, mutta käytännönläheisemmät tieteet vetosivat häneen enemmän (hän on aina ollut enemmän tapauskonnollinen kuin mitenkään syvästi uskovainen, joskaan tällaista ei tietenkään koskaan sanota ääneen). Hän päätyikin viettämään paljon aikaa myös toisen vanhempansa, Styggin, sukulaisten keskuudessa, mistä löytyi useita luonnontieteilijöitä. Hän perehtyi laajalti muun muassa kasvitieteeseen, lääketieteeseen, geologiaan ja matematiikkaan. Kuten sivistyneen klaanilaisen kuuluu, hän oppi nuoruusvuosinaan myös tarpeellisia perustaitoja lähitaistelusta runonlausuntaan.

Kasvit kiehtoivat Gunnleifia kaikkein eniten, ja niistä tuli vuosien saatossa hänen pääasiallinen uransa. Kuten useimmat Kivitaulun kääpiöt, hän seurasi toki aktiivisesti myös muiden alojen uusimpia kirjoituksia. Viisikymmentä täytettyään hän suostui vanhempiensa toivomuksesta liittoon Alfarinn-nimisen arkkitehdin kanssa. Päinvastoin kuin Gunnleifin vanhempien, jotka olivat päättäneet viettää loppuelämänsä yhdessä, Geirlaugin ja hänen puolisonsa välille ei syttynyt sen kummempia tunteita, vaan tämä oli puhtaasti velvollisuusliitto, ja Gunnleif luovutti synnyttämänsä lapsen puolisonsa suvun kasvatettavaksi. Hän piti kyllä jälkeenpäin yhteyttä heihin, mutta ei erityisen säännöllisesti. Muutamien muiden kokeiluluontoisten ihmissuhteiden perusteella hän päätyi toteamaan, että hän ei välttämättä kaipaa moista elämäänsä.

Vuosikymmenten karttuessa Gunnleifista tuli omalla alallaan eräs klaanin nimekkäimmistä asiantuntijoista, kiitos pikkutarkan ja tarkkaavaisen (ja moni voisi sanoa että pakkomielteisenkin) luonteensa. Hänen oppiinsa päätyneet nuoremmat kääpiöt arvostivat hänen tietämystään, mutta pitivät häntä kovin tiukkana ja vaativana. Kartoitettuaan laajalti asuinpaikkansa lähistön kasvilajit hän eteni muun muassa jalostukseen sekä kemiallisiin kokeiluihin, tavoitteenaan hyödyllisten yrttien mahdollisimman tehokas käyttö. Työskenneltyään tutkimustensa parissa vuosikausia hänestä alkoi tuntua, että hän kaipaisi vaihtelua ja jotakin uutta (traditionalistisen klaanin keskuudessa tämä oli aika villi ja uskalias ajatus). Lopulta tämä innosti hänet suuntaamaan kotikonnuiltaan pitkälle maailmankiertueelle, jonka kunnianhimoisena tavoitteena oli koostaa laajamittaisin kasvio mitä kääpiökunta on toistaiseksi saanut aikaan. Tätä työtä hän ei koskaan ehtinyt saada valmiiksi, mutta se toi hänet kaivoskaupunkiin josta sittemmin tuli Ugog Nalim.


CategoryHahmot
There are no comments on this page.
Valid XHTML :: Valid CSS: :: Powered by WikkaWiki