Azanur 8: Aarrekammio
<-- 07: Karavaani - 09: Ontto vuori -->
SPOILERIVAROITUS! Mikäli pelaa varsinaisessa Azanur-kampanjassa, tämä pelikuvaus sisältää tietoa asioista, joita tutkimusretkikunta ei todellakaan tiedä ja joita sen hahmot saattavat päätyä ihmettelemään.
Ugog Nalim, 40. myöhäiskylvöä, vuosi 1 kääpiöiden uutta laskua
(noin 75 päivää sen jälkeen, kun tutkimusretkikunta toimitti ensimmäisen kauppalastin Toublesjasta Ugog Nalimiin)
Katya, Onget, Ral ja Elza kukkulakääpiöiden Nailhammers-klaanista ovat viettäneet viimeiset pari viikkoa rakentamassa kivettyä tietä Mardanakin kaskikyln ja Ugog Nalimin väliin. Tämä aika on ollut koleaa, sateista ja ankeaa, ja ulkona vallitseva liian pitkä vuorokausi on rasittanut. Kun joku vuoropäällikkö oli äännellyt jotain siirtymisestä viljelyyn, Katya oli viimein livauttanut tälle hopeakolikon ja ostanut ryhmälleen pääsyn takaisin linnakkeeseen. Siellä he viettävät ensimmäisen yön pitkään aikaan oikeassa vuoteessa, oikean katon alla, ilman etä ovat jatkuvasti märkiä.
Yöuni venyy pitkäksi. Nailhammers-klaanista paikalla on vain parikymmentä tyyppiä liki 90:stä. Ryhmän looshi on lähellä hallin ulko-ovea, ja aamulla ryhmä herää, kun klaanihalliin ilmestyy pari Rautaportin sotilasta. He haluavat tavata Jhavac-nimisen kääpiön, ja kun tämä tulee heidän luokseen, he kahlitsevat tämän. Unenpöpperöinen Katya kysyy, mitä ihmettä oikein on tekeillä, ja vartijat vastaavat, että ruhtinas on määrännyt Jhavacin vangittavaksi. Tarkempi selitys tulee myöhemmin. Nailhammerin komissaari Lukas käy myös paikalla, muttei ryhdy vastustamaan Rautaportin sotilaita, ja komentaa kääpiönsä takaisin nukkumaan. Ohi kulkeva vuoropäällikkö huomaa Katyan joukkoineen palanneen linnoitukseen, ja ilmoittaa, että heille on vuoro Suuren pyörän parissa muutaman päivän kuluttua.
Luonnollisesti kukaan ei palaa uneen. Joku alkaa keittää puuroa, samalla kun muut kerääntyvät ihmettelemään, mitä oikein tapahtui. Ei ole varasinaisesti harvinaista, että joku vuorikääpiö käy kukkulakääpiöiden luona möykkäämässä ja uhkailemassa, mutta Rautaportin klaani on linnakkeen korkein, ja sotilaat väittivät käskyjen tulleen suoraan ruhtinaalta. Ja Jhavac on vain yksinkertainen kaivoskääpiö, joka pitää viinasta ja nopanpeluusta; toisin kuin Katyalla ja hänen porukallaan, Jhavacilla ei edes ole mitään rikollisia taipumuksia. Pikainen vilkaisu Jhavacin ja kaverinsa Citiborin looshiin ei tuo mitään vihjettä siihen, mistä asiassa oikein voisi olla kyse.
Puuroa syödessä nelikon puheille laskeutuu vuoropäällköiden parvelta Epäilevä Dimiter, epämääräinen järjestelijä, jolla monesti on jotain valonarkoja puuhia. Niin tälläkin kertaa. Dimiter kysyy, aikooko ryhmä pysyä linnakkeessa muutaman päivän, ja kun hän saa myöntävän vastauksen, hän sanoo voivansa tarjota heille jotain keikkaa. Klaanihallissa on liikaa silmiä ja korvia, joten sovitaan tapaaminen linnakkeen pohjalla olevan Suuren pyörän lähellä. Suurtä pyörää kääntää parhaillaan kymmenen vuorikääpiötä, mutta sen läheltä löytyy tyhjien varastolaatikoiden muodostamia soppia, joissa voi punoa juonia. Dimiter kertoo, että hänellä on vaativa keikka joka maksaa hyvin. Hän laskee laatikkopöydälle monimutkaisen metallisen avaimen, joka Elzan tarkkaan silmään on selvästi jäljennös jostain virallisesta avaimesta: avain on koruton ja uudenkiiltävä. Dimiter kertoo, että hän haluaa ryhmän murtautuvan erään klaanin aarrekammioon ja varastavan sieltä nyrkin kokoisen "jalokiven" (oikeasti hän ei usko, että kyseessä on jalokivi, koska nyrkin kokoinen jalokivi olisi järjettömän arvokas). Avain auttanee yhteen lukkoon matkan varrella, mutta epäilemättä se ei ole ainoa este. Palkkioksi luvataan pussillinen kultarahoja. Katya toteaa, että keikka otetaan vastaan. Dimiter kertoo, että kohde on Helmivuoren klaanin aarrekammio, ja että kohde sijaitsee huoneessa, jonka ovessa on Sigrid Vauraan kasvokuva.
Helmivuoren klaani on Ugog Nalimin toiseksi mahtavin, heti Rautaportin jälkeen, ja maineeltaan varakas sekä vaikutusvaltainen. Sillä on niin paljon rahaa, ettei se oikeastaan enää edes tee mitään muuta kuin istuu niiden päällä ja osallistuu linnakkeen hallintoon. Klaanin aarrekammioon murtautuminen saattaa olla vaikeaa. Ryhmä järjestää itsensä tavarankuljetuspartioon ja käy katsomassa klaanin hallia. Vaikka klaani on varakas, se on tyyliltään askeettinen ja minimalistinen. Klaanihalli on yhtä suurta tilaa, jossa ei oikein piilopaikkoja ole. Aarrekammio löytyy luultavimmin klaaninpään tiloista, eikä niihin pääse ilman erillistä kutsua.
Paikan katselmuksen sekä rakennuspiirustusten tutkimisen jälkeen ryhmä tutkii jonkin aikaa Helmivuoren klaania itsessään. Kellään ei ole suoraa kontaktia klaanilaisiin, mutta rupattelemalla ja kuuntelemalla saadaan jotain kuvaa. Klaani on paitsi varakas, myös tukevasti Rautaportin klaanin takana Ugog Nalimin hallinnassa, ja klaanin pää Braglof on varsin kunnioitettu omiensa parissa. Toki vuorikääpiöiden kuviot ovat niin kummallisia, ettei niistä aina ota selvää. Ensimmäinen löytyvä heikko lenkki on klaanin kokki Iolfr, joka kuuleman mukaan pelaa mielellään noppaa Cannaiddin klaanin tasankokääpiöiden kanssa, ja on aina välillä hävinnyt suuriakin summia. Kukkulakääpiöiden alamaailman mielestä Iolfr saattaa olla mahdollista lahjoa tai kiristää tekemään pieniä palveluksia. Mutta olisko tämä palvelus niinkään pieni?
Pohdinnat keskeyttää uutinen Jhavacista: Rautaportin klaani syyttää häntä Kikrost Tankardvanityn kuolemasta. Tämä kuulostaa ainakin Elzasta hämärältä: hän oli törmännyt huhuun, että Kikrost oli myrkytetty, eikä Jhavacilla takuulla olisi ollut tällaisen kanssa mitään tekemistä. Rautaportin klaani on viemässä Jhavacin käräjille parin päivän kuluttua. Katya epäilee, että Rautaportti vain tarvitsee jostain syntipukin, ja Nailhammers on tähän sopiva.
Yöllisiä rosvouksia
Eriliaisia juonia Helmivuoren aarteen viemiseksi punotaan. Sisäänkäyntejä on käytännössä vain yksi, ja koska klaanihallin läpi on vaikea hiipiä, arvellaan että olisi parasta jos koko klaani nukkuisi sikeästi. Sekä Ral että Elza tietävät keinot tähän; Elza osaa sekoittaa kohtalaisen huomaamattoman makuisia kemikaaleja, jotka nukuttavat sikeästi ja joiden jälkivaikutuksena on vain päänsärky. Mutta hänellä ei ole tätä ainetta. Sitä voisi ostaa joko osissa tai kokonaan Blueboltin klaanin kemisteiltä, mutta hinta olisi melkoinen, etenkin jos se tehtäisiin siten, ettei kemikaalia voisi jäljittää. Ryhmä on kyllä varoissaan, mutta kemikaalien ostaminen nielisi käytännössä kaiken heidän omaisuutensa (ja he joutuisivat luultavasti myymään edellisen keikkansa tuotoilla hankkimansa pehmeät tyynyt ja sileät peitot). Lopputuloksena päätetään, että Blueboltilta varastetaan sopivat kemikaalit ostamisen sijasta.
Ral ja Elza lähtevät yön tullen hiipimään Blueboltin tiloihin. He käyttävät ensin pari tuntia portaikossa muka-viemässä tavaroita saadakseen selville, milloin Blueboltin klaanissa mennään nukkumaan. Omituinen kukkulakääpiöiden tiedeyhteisö ei asu klaanihallissa kuten muut, vaan heidän tilansa on Rautaportin salien vastapäätä sijaitseva monikerroksinen sokkelo. Elza on käynyt täällä joskus toimiessaan kemiistikääpiön apulaisena, ja tietää, että kemian laboratoriosta löytyy tarvittuja aineksia. Kun linnakkeen äänet ympärillä hiljenevät, Blueboltin etuovi tiirikoidaan, ja siitä livahdetaan sisään. Vastaanottohallin ohitse noustaan portaat toiseen kerrokseen. Portaisiin jätetty sotku aiheuttaa vähän meteliä, mutta tutkijakääpiöt joko nukkuvat sikeästi, tai ovat tottuneet siihen, että yöllä vähän kolisee.
Kemian laboratorio saadaan niin ikään auki. Siellä ei ole ketään. Elza löytää tarvitsemansa ainekset, mutta hänen pitäisi vielä valmistaa näistä tyrmäävä liuos. Se on helpointa tehdä laboratoriossa, joten Elza alkaa kokata tyrmäystippoja. Ral silmäilee laboratoriota, ja hänen silmänsä osuu sotkuisella työpöydällä oleviin papereihin. Eräästä niistä pistää hänen silmäänsä nimi "Kikrost Tankardvanity", ja hän katsoo lähempää. Pöydällä on muun ryjän seassa päiväkirja, jossa on raportti Kikrostin ruumiinavauksesta; sen kirjoittajat ovat Blueboltin välskäri ja kemisti. Raportti on kirjoitettu kauppakielellä. Sen lopputulos on, että Kikrost oli menehtynyt myrkkyyn; tarkempi myrkky on tunnistettu orvonkyyneliksi. Nimi on etäisen tuttu sekä Ralille että Elzalle, mutta kumpikaan muista myrkystä kovin tarkkoja tietoja.
Keittelyn aikana joku blueboltilainen kulkee käytävässä ohi ja koputtaa oveen, mutta Ral hämää koputtajaa uskomaan, että sisällä on joku, jonka kuuluukin olla siellä. Puolentoista tunnin jälkeen tyrmäysannos on valmis. Ral ja Elza pohtivat, pitäisikö täältä viedä muutakin tai ehkä murtautua muihin laboratorioihin etsimään arvokkaita asioita, mutta nykyisellään kemikaalien lainaus on täysin huomaamaton. He arvelevat, että on parempi vain häipyä vähin äänin. He ovat törmätä toiseen yöllä liikkuvaan henkilöön, mutta onnistuvat väistämään hänet ja poistumaan.
Tällä välin Onget ja Katya ovat etsiytyneet Cannaiddin klaanin noppapelipöytään. Siellä he ovat tavanneet kokki Ioflrin ja Katya on jututtanut tätä. Ioflr on kertonut kyllästymiseen asti Helmivuoren klaanin ruokailuista, mutta tämä tieto on yllättäen Katyalle hyödyllistä. Selviää, että klaani syö joka ilta yhteisen illallisen, ja että sen kääpiöillä on tapana sekoittaa vuohenmaitoa aivan kaikkeen, jopa viiniin. Jos tyrmäystipat saisi klaani-illallisen vuohenmaitoon, se olisi kätevä keino kolkata koko porukka.
Oikeutta
Seuraavana aamuna ryhmä vertailee tietojaan. Vuohenmaito ja tyrmäysjuoma ovat hyvä yhdistelmä, mutta Katya kiinnostuu todella paljon kemian laboratoriossa nähdystä Kikrostin kuolemansyytutkimuksesta. Tutkimuksessa oli ollut kuoleman ajankohta, joten Katya viettää päivän Kivitaulun klaanin kirjastossa lukemassa lokia 20 vuoden matkan aikaisista päivystyksistä. Kikrost menehtyi matkan 18. vuotena, ja tarkka ajankohtakin on selvillä. Katya jäljittää tuon ajankohdan päivystäjät, ja tämä tosiaan oli Jhavac. Toinen hereillä ollut tuohon aikaan oli Helmivuoren klaanin kirstunvartija Alfdis, mutta tätä ei ole tietenkään haettu syytettäväksi. Katya miettii, onko vain sattumaa, että oikeudenkäynnin tapahtuessa hän ja hänen possensa on saanut komennuksen ryövätä Helmivuoren aarrekammio. Hän myös koettaa keksiä, kuka voisi olla ryöstön toimeksiantaja - ei varmastikaan Dimiter itse. Jos kyseessä todella on suuri jalokivi, sitä voi himoita melkein kuka tahansa, mutta Katya veikkaa, että kyseessä on jokin perintökalleus tai ehkä jopa maaginen kivi. Kuka sellaisista voisi olla kiinnostunut? Ja kuka voisi olla halunnut murhata Kikrostin? Kenen intresseissä olisi, että ainoa kääpiö joka ymmärtää maailmojen välisen matkustamisen salaisuuden menehtyisi? Ilmeisiä epäiltyjä ei ole -- Kivitaulun klaaninpää on huhujen mukaan masentunut ja sitä mieltä, että kaikki kääpiöt täälläkin ansaitsevat kuolla, ja Tähtineulan klaani taas on hyvin kiinnostunut mystiikasta.
Muut huhut kertovat, että Jhavacin syyte on "Kikrostin kuoleman aiheuttamisesta", ei murhaamisesta. Ilmeisesti häntä ei siis syytetä myrkyttämisestä, mutta onko myrkyttäminen ollenkaan puheena? Orvonkyynelet ovat verimyrkky, joka pitää saattaa uhrin verenkiertoon - mistä se oli Kikrostiin päätynyt? Elza oli viikkoja aiemmin jakanut Kikrostin myrkytyshuhun Zalidin klaanin Esmen kanssa. Hän päättää koettaa viedä näkemiään todisteita eteenpäin. Esme on kuitenkin kentaurien kaupungissa tulkkaamassa, mutta sen sijaan hän löytää Esmen tädin, Sadrak-ylipapin. Hän kertoo Sadrakille nähneensä dokumentin, joka vahvistaa että Kikrost myrkytettiin. Sadrak on kiinnostunut tästä, ja pyytää todisteita nähtäväksi; Elzalla ei näitä ole.
Muutamia tunteja myöhemmin Elzalle toimitetaan nimetön lappu, jossa luvataan palkkio, mikäli todisteet josta puhuttiin toimitetaan nähtäväksi. Elza arvaa lapun tulevan Sadrakilta. Ainoa tapa saada todisteet on käydä uudelleen murtautumassa Blueboltin tiloihin ja varastaa kemian laboratoriossa ollut kirja.
Illalla on Jhavacin oikeudenkäynnin ensimmäinen istunto. Se on vuorikääpiöiden tapaan pitkäpiimäinen ja ritualisoitu, mutta siitä huolimatta sali jossa asiaa käsitellään on aivan täynnä. Äänessä on syytöksen lukeva Rautaportin asemestari. Jhavacia syytetään Kikrostin uniarkun tarkistamisen laiminlyömisestä. Jhavac itse ei saa vielä puheenvuoroa, mutta hänen kaverinsa Citibor koettaa vakuuttaa yleisöä siitä, että Jhavac on kunnollinen kääpiö eikä laiminlöisi tehtäviään. Lisää istuntoja on tulossa. Kuulostelemalla ainakin muutamat Blueboltin kukkulakääpiöt ovat sitä mieltä, että vaikka Kikrostin kuolema onkin tragedia, ei välttämättä arkun tarkistamisella tai tarkistamatta jättämisellä ole sen kanssa mitään tekemistä; jos uniarkussa jokin menee vikaan, ei ole paljonkaan, mitä kukan voi tehdä. Jhavacin syyttäminen huolimattomuudesta tuntuu vain pikkumaiselta.Yön koittaessa Ral ja Elza hiipivät taas Blueboltin tiloihin. Kemian laboratoriossa on kuitenkin joku paikalla, joten he livahtavat astrofysiologian huoneeseen odottamaan. Sinne on tuotu liskopatsaan suuri miekka, ja pöydällä on koristeellinen kaukoputki. Kaukoputkella on joskus nähnyt ulos, mutta nykyisellään se on maan alla. Esitetään veikkaus, että putkella on saattanut olla mahdollista katsella ulos kun Ugog Nalim on ollut liikkeellä maailmojen välissä. Kun kemian laboratorio tyhjenee, kaksikko siirtyy sinne. Tällä kertaa he ryöstävän kemian laboratoriosta päiväkirjan, muita papereita, hopeisia tutkimusinstrumentteja sekä pari pulloa vahvaa happoa ja muita arvokkaita kemikaaleja. Jälkien perusteella laboratorioon on iskenyt amatöörimäinen varas.
Heti seuraavana aamuna Elza käy näyttämässä kirjaa Sadrakille. Sadrak lukee ruumiinavausraportin huolellisesti, ja melkein unohtaa lupaamansa palkkion. Elza saa pronssisia koruja sekä kauniin kankaan, koska tietenkään diasporakääpiöt eivät maksa kunnolla. Mutta toivon mukaan Sadrak todella haluaa oikeuden toteutuvan, ja myrkytyksen todisteiden näyttäminen johtaa siihen, että Jhavacia ei voi syyttää.
Päivä kuluu keikkavalmisteluissa. Blueboltilta varastetut hopeiset välineet sulatetaan puhtaaksi hopeaksi, jotta ne olis helpompi myydä. Iltasella oikeudenkäynti jatkuu. Se saa yllättävän käänteen, kun Blueboltin klaanin välskäri käykin toteamassa, että kuolinaikojen mukaan Kikrost kuoli arkussaan nopeasti, eikä ole mitään syytä uskoa, että Jhavac olisi jättänyt elintoiminnot tarkistamatta. On helppo uskoa, että kulissien takana Sadrak on käynyt juttelemassa syyttäjän kanssa myrkytyksestä, ja vaikka myrkkyä ei mainitakaan, oikeudenkäynnin sävy muuttuu huomattavasti Jhavacille suopeammaksi.
Ryöstö
Kun Jhavacin asia on hoidettu, ryhmä keskittyy jälleen toimeksiantoonsa. Katya hankkiutuu taas kuljetushommaan, ja vie varastosta ruokatarpeita Helmivuoren tiloihin. Klaanin keittiössä, altaassa täynnä kylmää vettä, on vuohenmaitotonkka, ja Katya kaataa Elzan valmisteleman tyrmäysjuoman siihen. Kukaan ei huomaa häntä, mutta pullo jossa juoma tuli päätyy niinikään tonkan sisään.
Muutamaa tuntia myöhemmin, päätellen klaanihallin oven takaa kantautuvista äänistä, Helmivuoren kääpiöt ovat kokoontuneet syömään yhdessä illallista kuten Iolfr oli sanonut. Vuorikääpiöiden tapaan illallinen on enemmän hillitty kuin riehakas, mutta jotain maljoja siellä kohotellaan. Parin tunnin jälkeen äänet vaimenevat ja kääpiöt vetäytyvät yöunelle. Tyrmäystipoista johtuen jokaisen pitäisi olla pian käytännössä mahdoton herättää. Käy ilmi, että Helmivuoren klaanihallin ovi ei ole edes säpissä, ja sisällä palaa vain pari kynttilää. Kuorsausta kuuluu seinustalta. Kukaan ei näytä olevan vartiossa, ja klaaninpään leveän ikkunan edessä on verho.
Rosvojoukko hiipii suuren salin läpi. Tyrmäystipat näyttävät toimineen. Kääpiöt ovat jaksaneet siivota pöydän ennen nukahtamistaan. Salin toisessa päässä kokeillaan klaaninpään ovea, mutta se on säpissä. Muiden tukemana Ral kiipeää verhotulle ikkunalle, ja kurkistaa sisään verhojen raosta. Yläsalissa palaa yksinäinen kynttilä; klaanin senesalkki Hulda istuu nurkassa olevan kirjoituspöydän ääressä kirjoittamassa. Hänen kasvonsa ovat ikkunaan päin, joten hän saattaisi huomata jos siitä livahtaisi sisään.
Muutamia minuutteja odotellaan, mutta Hulda ei poistu. Hetken neuvottelun jälkeen Ral päättää yrittää silti hipsiä sisään. Hän kierähtää sisään verhojen raosta ja maastoutuu ylimysten pöydän taakse. Pöydän juurella hän näkee erillisen vuohenmaitotonkan: luultavasti klaanin johto on juonut omasta tonkastaan, eikä ole saanut tyrmäystippoja. Yläsalissa nukkuu Braglof sekä pari muuta korkea-arvoista kääpiötä. Hulda jatkaa kirjoittamista, eikä huomaa kun Ral hiipii pöydän takaa portaikkoon. Hän nostaa oven säpin pois paikaltaan, ja päästää muut sisään.
Alemmasta kerroksesta löytyy järeä, kivinen ovi, jossa on lukko. Elza testaa avainta, ja se sopii. Sisäpuolella on kapea portaikko alaspäin. Sitä ei ole merkitty linnakkeen rakennuspiirustuksiin, joten se on epäilemättä reitti aarrekammioon. Onget jää vahtiin, Katya, Ral ja Elza laskeutuvat.
Portaikko on täysin pimeä, mutta kääpiöillä on kynttilä. Neljän metrin laskeutumisen jälkeen saavutetaan lyhyt käytävänpätkä. Katyan valo paljastaa seiniin kaiverrettuja muinaisten Helmivuoren klaanin kääpiöylimysten päitä. Lämpötila tuntuu laskeneen, ja tunnelma on hyvin painostava. Kun Katya yrittää astua käytävään, on kuin lähimmän kaiverruksen silmät kääntyisivät häntä kohti, ja ylenkatsovan torjuvuuden tunne huokuu hänen ylitseen. On kuin joku kuiskaisi "kuka sinä olet, miksi olet täällä, sinulla ei ole tänne asiaa", ja jalat ovat lyijynraskaat. Katyan jäljessä tuleva Ral kokee samanlaisia tuntemuksia.
Katya ei kuitenkaan hellitä. Hän sadattelee skeaksi kirouksia ja muistuttaa kääpiöiden jumalan kuolleen, ja puskee eteenpäin. Kylmässä hiessä ja korvissa humisten hän puskee käytävään. Siinä on neljä rautaista ovea, ja niistä viimeisessä on kasvot, jotka hän tunnistaa kirjojen perusteella Sigrid Vauraaksi. Ovessa on lukon sijaan jonkinlainen metallinen pirunnyrkki, eikä Katyalla ole hajuakaan, miten se avataan. Hän kutsuu Elzaa paikalle, ja hänen äänensä kuulostaa heikolta aavemaisessa käytävässä.
Elzan kulkua helpottaa, että Katya on jo ovella, vaikka hänkin tuntee muinaisten vuorikääpiöiden tuomitsevat katseet yllään. Hän pääsee ovelle, ja alkaa ratkoa pirunnyrkkiä. Se on harvinaisen hankala, joten hän päättää oikaista käyttämällä happoa, jota hän varasti Blueboltilta. Pari pisaraa riittää löystämään ensimmäistä nyrkin osaa, ja kun hän pääsee alkuun, hän saa nyrkin ratkaistua suhteellisen nopeasti. Kymmenen minuutin kuluttua pirunnyrkki purkautuu, ja kammion ovi aukeaa.
Sisällä on pieni huone. Sen seiniä peittävät kalliit käädyt, ja muutama kiiltävä ja riimuin varustettu panssari riippuu koukuista. Kammion keskellä on marmorinen pylväs, ja sen päällä koristeellisella kankaalla peitetty pyöreä muoto. Tämä on se, mitä ryhmä lähetettiin ryöstämään. Katya nappaa kankaan peittämän kiven kainaloonsa. Se tuntuu viileältä ja sileältä, kuin graniitista tehty virheetön kuula. Muu täällä oleva tavara on liian suurta kannettavaksi, eikä kenelläkään ole hermoja yrittää avata useampia pirunnyrkkejä. Käytävästä poistutaan hyvin vikkelästi. Kolmikko yhyttää Ongetin, joka kummastelee mikä kesti, ja pyörittää silmiään kuullessaan pelottavista patsaista, jotka eivät kuitenkaan edes liikkuneet. Ryhmä palaa omaan klaanihalliinsa.
Saalis
Kankaan alla oleva kivi on pikimusta ja virheettömän sileä. Pohditaan, pitäisikö Dimiter herättää saman tien, mutta arvellaan, että moinen herättäisi vain tarpeetonta huomiota -- Dimiter nukkuu kuitenkin vuoropäälliköiden parvella. Niinpä kivi kätketään Katyan lukittuun arkkuun. Aarrekammion avain sulatetaan. Nelikko vetäytyy yöpuulle.
Seuraavana aamuna vinkataan Dimiterille, ja sanotaan, että tehtävä on suoritettu -- mutta hinta on noussut. Katya sanoo, että luvattu pussillinen kultaa kasvaa nyt puolella, mikäli Dimiter tahtoo saaliin. Dimiter protestoi moista sopimuksen rikkomista, mutta Katyan mukaan tehtävä oli odotettua vaikeampi. Asiasta väännetään tovi, mutta lopulta Dimiter taipuu. Tästä tulee epäilemättä myöhemmin seuraamuksia, mutta toisaalta, ei Dimiterillä muitakaan päteviä varkaita leivissään ole. Luovutus päätetään tehdä Suuren pyörän hallissa.
Kuitenkin, kun Katya avaa arkkunsa, ei kivi ole enää siellä; ainoastaan kangas on jäänyt.
Nelikko on tyrmistynyt. He ovat kokeneita varkaita ja hyvin herkkäunisia; on lähes mahdotonta kuvitella, että joku pystyisi hiipimään heidän ohitseen ja avaamaan Katyan arkun ilman että kukaan heistä herää. Näin kuitenkin ilmeisesti on tapahtunut. Tyrmistys, epäusko ja toistensa syytteleminen vuorottelevat -- mutta lopulta kivi on kadonnut. Ryhmä ei menekään tapaamaan Dimiteriä, vaan siirtyy Suuren pyörän luokse vasta kun heidän työntövuoronsa alkaa. Varovainen Katya ilmoittaa, että kaikki aiheeton pitää nyt hävittää. Blueboltilta viedyt paperit on jo poltettu, nyt myös kemikaalit kaadetaan viemäriin. Dimiter koettaa elehtiä kysyvästi kun ryhmä saapuu Suuren pyörän luo, pukee ylleen valjaat ja alkaa kiskoa linnakkeen voimansiirtoa, muttei pääse kysymään heiltä mitään.
Parin tunnin pyörävuoron aikana alas ilmestyy Helmivuoren sotilaita, kovasti virallisella asialla. Varsinaisesti Helmivuori ei myönnä, että heiltä on varastettu mitään, mutta se on ilmeistä kenelle tahansa. Nailhammerin klaanin arkut tarkistetaan ja Dimiteriä kuulustellaan, mutta mitään epäilyttävää ei löydy. Helmivuori penkoo muitakin paikkoja, mutta lopulta ei tunnu oikeasti arvaavan, kuka ryöstön takana oli.
Dimiter tiedustelee, mitä on tapahtunut, ja Katya sanoo, että kivi on kadonnut. Tämä näyttää olevan Dimiterille todella kova pala; hän on ilmeisesti saanut jo etumaksun siitä. Nopeasti hän pakkaa kamansa, ja lähtee pariksi viikoksi kaskeamaan peltoa. Ilmeisesti hän on huolissaan toimeksiantajansa aikeista. Katya yrittää puristaa hänestä ryhmän palkkion, muttei onnistu.
Iltapäivästä Jhavac palaa vankeudesta. Rautaportin asemestari on todennut hänet syyttömäksi.
Lopulta rosvoille jää koko keikasta käteen vain jonkin verran hopeaa, jonka he varastivat Blueboltilta. Jää arvoitukseksi, kuka kiven oikein varasti. Katya lukee lisää kirjoja Helmivuoren klaanin menneisyydestä, ja niistä hänelle syntyy kuva, että kivi oli kunzed osikh, näkykivi, joka on ollut Helmivuorella liki tuhat vuotta, ja jonka avulla pystyi katsomaan kauas. Mitä tämä oikein tarkoittaa on epäselvää.
Pelinjohtajan kommentteja
Offshoot päätarinastamme: kolmosjaksossa tavattujen rosvojen tarinaa. Suuret linjat (ts. kivi ja halu ryöstää se) olivat olleet valmiina jo pitkään, mutta valtaosa yksityiskohdista kehitettiin vain tätä peliä varten. Onneksi valmiina oli klaanihalleja ja tärkeät henkilöt.
Oli pelinjohtajalle todella virkistävää pelauttaa Azanuria livenä!
<-- 07: Karavaani - 09: Ontto vuori -->
CategoryPelit
