Revision [202]
This is an old revision of Azanur02 made by AdminDare on 2020-04-18 07:27:56.
Azanur 2: Susijättiläiset
<-- 01: Uusi maailma - 03: -->
Ensimmäinen tukikohta
Linnakkeen heteillä olevat päälliköt (paitsi jostain syystä poissaoleva Blueboltin klaanin Teuta Healspondery) pitävät tiedusteluryhmän tuoman tiedon perusteella neuvoa. Tiedusteluryhmä, kapteeni Asadir, sekä Fundin Viljamestari ovat kuultavana. Ruhtinatar etenkin pitää tärkeänä, että itsenäinen ruuantuotanto saadaan käyntiin, ja tämä näyttää mahdolliselta. Pohditaan myös, muodostaako havaittu raunio uhkan kääpiöille. Collwen o Ffordd on sitä mieltä, että ensi tilassa pitäisi etsiä paikallisia sivilisaatioita ja avata heihin kauppasuhteet, ja hän inttää tästä niin pitkään, että Breglof Harvahammas ärähtää hänelle: kääpiöt eivät aio avata mitään kauppasuhteita niin kauan kuin heillä ei ole mitään muuta kuin yksi linnake.
Neuvonpidossa Ondulf puhuu hieman protokollasta viittaamatta, mitä kapteeni paheksutaan hiljaisesti.
Neuvonpidon jälkeen kapteeni Asadir antaa tiedusteluryhmälle seuraavan tehtävän: saattaa Fundin Viljamestari sekä Palavan klaanista olevat viljelijät paikkaan, jossa aletaan kasketa metsää. Tätä ennen Ondulf käy viemässä muutaman kukkulakääpiön retkellä havaitulle vartiopaikalle, ja antaa heille ohjeet alkaa rakentaa tietä sekä korkealla sijaitsevaa vartiotukikohtaa. Sitten hän yhyttää kaskeajien karavaanin.
Tiedusteluretken piirtämien karttojen perusteella 35 kääpiötä marssii 11 tuntia vuoristossa ja kallioilla, ja päätyy auringonlaskun aikaan paikkaan, jossa kalliot vähenevät merkittävästi ja ollaan ikivihreässä metsässä. Tämä oli alue, jonka arveltiin sopivan kaskeamiseen. Fundin Viljamestari määrää seurueen pysähtymään ja perustaa leirin. Soihtuja sytytetään, ja kaikkia kääpiöitä käsketään pysymään leirin alueella, eikä kenenkään pidä mennä yksin minnekään.
Gunnleif ja Esme lähtevät kuitenkin metsään keräämään näytteitä. Esmelle tulee nopeasti olo, että joku tarkkailee heitä, ja hän sanoo tämän Gunnleifille. Kaksikko palaa leiriin. Sadrak sanoo, että tämä on uhka josta on kirjoitettu, kenties jättiläisiä. Tiedustelutieto olisi arvokasta, ja Esme sanoo voivansa käydä katsomassa uudelleen. Sadrak siunaa tiedustelijan, ja tämä katoaa pimeyteen.
Esme hiipii öisessä, kuiden valaisemassa metsässä, ja lähestyy oletettuja tarkkailijoita tuulen alapuolelta. Hän haistaa suuren, karvaisen olennon - ja yhtäkkiä melkein törmää sellaiseen. Pimeässä hän erottaa vain, että se on yli kaksi metriä korkea ja kahdella jalalla kävelevä, ja on yhtä yllättynyt Esmestä kuin tämä hänestä. Esme kääntyy pakenemaan, ja hänen ohitseen lennähtää keihäs, joka jää puuhun pystyyn. Esme juoksee puiden väliin ja kadottaa keihästä heittäneen olennon. Hän palaa leiriin, ja kertoo mitä löytyi.
Keihäs kertoo, että kyseessä ei ole pelkästään eläin. Esmen arvio on, että kyseessä on korkeintaan kourallinen olentoja, ei mikään armeija. Vartioita vahvistetaan, ja tieto siitä, että metsässä on jotain vaarallista kiertää kääpiöiden kesken. Sadrakia pyydetään puhumaan hengellisiä hieman hermostuneille kääpiöille.
Jokivarteen
Uuden maailman yö kestää viisitoista tuntia, ja kääpiöleiri herää tunteja ennen auringonnousua. Yön aikana ei ole tapahtunut mitään odottamatonta. Fundin ja Ondulf ovat suunnitelleet metsän raivaamista ja paaluvarustusta, ja heti aamulla aamiaisen syömisen jälkeen Fundin pistää kääpiönsä töihin. Puita alkaa kaatua jo ennen kuin päivä valkenee.
Fundinilla ja hänen kääpiöillään on asiat hyvin hallinnassa, joten tiedusteluryhmä päättää lähteä länteen, kohti vuorilta näkynyttä jokea. Sinne on ehkä kymmenen kilometrin patikka. Lännessä maasto muuttuu taas kivikkoiseksi ja vähän hankalaksi, ja ryhmä marssii neljä tuntia kunnes se saavuttaa jokilaakson. Joki on parikymmentä metriä leveä ja vuolas, ja lehtipuut yltävät aivan sen rantaan saakka. On ilmeistä, että täällä on runsaasti kaikenlaista elämää.
Gunnleif kerää innokkaasti näytteitä. Sadrak pyytää kalankaltaisen otuksen joesta, jonka Gunnleif tutkii ja Skalti savustaa. Esme löytää eläinten jälkiä ja juomapaikan. Ondulf tekee kiekan joen yläjuoksulla ja arvelee sen soveltuvuutta vesivoiman käyttöön. Erään mutkan takaa hän näkee paikan, josta joki vuorilta saapuu: sinne on kymmenisen kilometriä, ja siitä näkyy korkea vesiputous.
Joen varresta löytyy kaksijalkaisten olentojen jälkiä - mahdollisesti eilisyönä nähtyjen olentojen? Vähän matkan päästä löytyy paikka, jossa ne ovat ylittäneet joen matalasta paikasta. Ryhmä lähtee tästä myös joen yli, ja jatkaa länteen. Maa alkaa taas kohota. Esme kiipeää puuhun katsellakseen ympäristöä, ja hän näkee muutaman kilometrin päässä savua: leiri tai pieni kylä, ei kaupunki. Tällä puolella jokea on polku, joka menee siihen suuntaan. Ryhmä päättää edetä lähemmäs, mutta poistuu polulta koska sitä varmaankin tarkkaillaan.
Muutaman tunnin ajan ryhmä taivaltaa terävien kallioiden pirstomassa ikivihreässä metsässä. Esmen suuntavaisto johdattaa ryhmää kierroksella, joka päättyy ehkä kilometrin päähän oletetusta leiripaikasta. Esme kiipeää täälläkin korkeaan puuhun -- ja säikäyttää luupäisen linnun, joka rääkyy kovaan ääneen tunkeilijalle. Esme kapuaa nopeasti puun latvaan ja toteaa, että hänen aiemmin näkemänsä savu on alle kiklometrin päässä. Kuitenkin linnun rääkyminen herätti varmasti jonkun huomion, ja pian paikkaa tullaan tutkimaan.
Paikallisia
Pelinjohtajan kommentteja
Pelikuvaus kesken!
<-- 01: Uusi maailma - 03: -->
CategoryPelit
